Autokauppaa älysopimuksella
Otetaanpa tilannekuvaa kahden henkilön välisestä autokaupasta seuraavasti: ”Renkaanpotkinnan” yhteydessä henkilöt sopivat käyttävänsä kaupantekoon autokaupat -kännykkäsovellusta, jossa ostaja tekee maksun myyjälle, myyjä siirtää omistuskirjan ostajalle ja sovellus tekee taustalla vaihdon rahasta sekä autosta. Kaupat on tehty.
Mitä käytännössä tapahtui?
Ostaja haki sovelluksellaan myyjän yhteystiedot, joka sisälsi tilin, johon varat piti siirtää (ehto 1). Myyjä vastaavasti haki sovelluksellaan ostajan yhteystiedot, joka sisälsi tilin, johon omistuskirja piti siirtää (ehto 2). Lisäksi sovellus tarkisti kaupanteon yhteydessä, että myyjän hallussa ollut omistuskirja oli autorekisterikeskuksen oikeaksi todentama ja se liittyi tiettyyn autoon (ehto 3). Kun hinnasta oli päästy sopuun, ostaja hyväksyi rahansiirron ja myyjä omistuskirjan siirron. Sovellus teki vaihdon, kun edellä olevat ehdot täyttyivät. Itseasiassa vaihdon mahdollisti lohkoketjujärjestelmä ja sen älysopimus, joka toimi annettujen (ohjelmoitujen) ohjeiden mukaan ja hoiti kyseiset ”paperityöt”.
Alla olevassa kuvassa on kuvattu periaate, miten Autokaupat -sovellus (Trade application) voisi toimia kyseisessä tilanteessa älysopimuksen (Ownership exchange) avulla, sovelluslogiikan näkökulmasta.
Mitä hyötyä älysopimuksesta oli?
Kun ostaja ja myyjä hoitivat velvoitteensa, loppu hoitui automaattisesti. Ostajan suorittama maksu ei kestänyt yhtä tai useampaa pankkipäivää, vaan maksu näkyi myyjän tilillä heti kun myyjä oli siirtänyt omistuskirjan ostajalle. Ketään ihmistä ei tarvittu kolmantena osapuolena vahvistamaan kauppaa ja tällöin säästettiin aikaa sekä rahaa. Kaupasta jäi pysyvä merkintä lohkoketjuun uusine omistussuhteineen ja tieto oli edelleen esimerkiksi rekisterikeskuksen käytettävänä.
Millaisissa tilanteissa älysopimuksia voidaan hyödyntää?
Älysopimukset sopivat ainakin sellaisiin tilanteisiin, missä sopimusprosessit ovat alusta loppuun tunnettuja niin, että erilaiset ehdot myös tiedetään prosessien aikana. Jos taas prosessin vaiheista ei ole täyttä tietoa ja ehdot voivat muuttua matkalla, älysopimuksen ohjelmointi voi olla erittäin hankalaa ellei jopa mahdotonta.
Jos vielä lopuksi hieman sivutaan älysopimuksen tekniikkaa, niin älysopimus on ohjelma (binäärikoodia), joka on sisällytetty lohkoketjuun yhtenä tapahtumana (transaktio) muiden tapahtumien (maksut) joukossa. Älysopimus voidaan edelleen käynnistää ajoon lohkoketjuohjelmiston avulla. Esimerkiksi autokaupat -sovellus tarvitsi autokauppaan liittyvää älysopimusta, jotta lopulta saatiin mahdollistettua uusien omistusuhteiden merkintä lohkoketjuun rahasta ja autosta.
Automaatio, päätöksenteon nopeus ja kustannussäästöt ovat niitä tekijöitä, joiden vuoksi älysopimuksia tullaan hyödyntämään arjen erilaissa tilanteissa, esimerkiksi asuntojen kauppaamisessa [Asuntokauppa].
Julkaistu 10.9.2018
Viitteet
[Asuntokauppa] – Mullistaako lohkoketju seuraavaksi asuntokaupan?